elämää ei sen enempää

Siitä on jo aikaa! 

Viime aikoina oon tavannu niin mielenkiintoisia ihmisiä. Oon oppinu niiltä paljon kaikenlaista.

Tulevaisuus on edessä päin ja sitä suunnitellaan matkan varrelle. Ennen aina suunnittelin kaiken etukäteen, tiesin mitä haluisin isona (millanen talo, monta lasta, millanen mies). En ole varmaan tähän ikävuoteeni elänyt päivääkään, jolloin en olisi koko ajan haaveillut jostain. Nyt tuntuu niin ihanalta vain elää tätä hetkee, ihan ku kaikki ois uutta :D ...vaikka koeviikko painaaki. 

Turhaa sitä vielä miettii mitä huomenna tapahtuu ;)

 

 

 

 

Ootko pinnallinen? Ajatteletko koskaan millainen ihminen on ulkonäön perusteella, etkä katso pintaa syvemmälle? Miks? Olisiko susta kiva, jos joku ei tutustuis suhun sen takii et pukeudut jotenkin?

Oikeesti mua nyt alko niin kyrsii ihmisten liiallinen pinnallisuus! Ei kukaan meistä voi tietää millanen ihminen pukeutumisen perusteella!

Joku hevari, eiks niistä heti aatella, että ne on kauheita raggareita. Ihan varmasti siellä on sellasia ihmisiä, jotka on sisältä todella pehmeitä, muita huomioonottavia, sulosia.

Kiltin näkönen tyttö, pukeutuu todella siististi.Söpö, ajatellaan, että on varmaan todella kiltti! Ihan varmasti joku sellanen, poltaa, juo, rettelöi, ei oo niin kiva kun vois luulla. Selkään puukottaja.

Pinnallisuuteen ei liity vain pukeutuminen, vain se, että joku ihminen kertoo toiselle, että joo toi on tollanen. JA se toinen uskoo sen, eikä ota selvää onko sellanen mitä kaveri kerto! Laitetaan ennakkoluuloja, mutta oikeasti jos tutustuisit voisit saada siitä parhaan ystävän. Erilaisuus sitä paitsi täydentää!

Ihmiset oikeesti tunkekaa pinnallisuus, maanvakoon!

Rakkaus?

Ootteko koskaan miettinyt kuinka monta tunnetilaa rakkaudessa on?

PELKO... Joskus voi pelkää,( varsinki suhteen alussa,) että mitä jos mä joskus menetän mun rakkaan. Pelkästään sen ajattelu saa ainakin mut kylmille väreille.

SURU... Omalla rakkaallaan ei olisi kaikki hyvin niin voiko siinä sitten paljon iloita. Mulla ainakin ittellään tulee paha olooo (henkisesti), jos tiedän, että mun kullala ei oo kaikki hyvin, ja en voi tehdä asialle mitään. :/

ONNELLISUUS.. Joinan päivinä hymy on vain niin korvissa, että poskiin sattuun! Mulla pelkäästään kullan ajattelu saa mut onnelliseksi ja hymyn huulille :)

ÄRTYMYS...Pahempina päivinä mä ainakin itse saatan suuttua tosi herkästi, varsinkin jos toinen osapuoli huomaa, että en ole hyvällä päällä ja tahalleen vähän kiusoittelee.

HUOLI... Missä oma kulta on? Onko hänellä kaikki hyvin? Miks hän ei nyt vastaa puhelimeen?

RAKKAUS on jotenkin vaan niin suuri ja vahva tunne, että sitä ei voi pukee sanoiksi, se pitää tuntea!

Tässä minä ja mun kultani!

Kuulumiset :)

Nyt on kuulumisten vuoro :) eli multa pyydettiin, että kertoisin kuulumisia ja hieman itsestäni. Joten ajattelin, että kerran vaikka aluks jotain kesälomastani!

Mun kesäloma alko heti työn teolla. Oon vaan niin onnelinen siitä, että sain edes jonkun kesätyön, koska en saa kotona rahaa jos vain pyydän (kovin usein).Mä oon siis kesätöissä, sellasessa jääteökioskilla, joka on samas yhteydessä ravintolan kanssa. Eli myös sit korjaan sieltä astioita ja pyyhin pyötii. EI kovin hääppönen, mutta työ kumminkin! Huomenna sit alkaa LOMA! :)

Eihän mulla tietenkää ole ollu tähän mennessä, joka ikinen päivä töitä, vaan vapaitai siellä täällä! Vapaapäivinä olen ollut ystävän kanssa rannalla, tai niku eilen meijän katolla ottamassa aurinkoa! :) Oman rakkaan kanssa oon myös ollut, ja käyny myös hänen luona Tampereella. Olin vasta toissa päivänä Tampereella, moikkaamassa kullan kavereita ja sen ihanaa mummoa! :)

Mulle kävi eilen aiko outo juttu! TOSI OUTO!! Mulle soitettiin Ylex:ltä ja kerrottiin, että olen voittanut arvonnan, johon joku mun tuttu on mut ilmottanut... olin, että mitä, kuka, ja mitä, häh... No sit se jatko, että oot voittan Summer Up-festareille liput ja 4 yöksi hotelliin.... MITÄ! (oon siis halunnu mennä summer up:iin, mut en oo saanu mitään aikaseks)...Sit lopuks sano vain, että meillä on sun osote, että nää lähtee sinne ja että onneksi olkoon nyt vain"!--- Okei, kiitos nyt sit vain. :D Tässä sitä nyt jännitettään, onko ne tulossa tänään postissa! JÄNNITTÄÄÄ...

Sitten tällänen ihan arkipäivänen ongelma, HIUKSET!

Mulla on nyt tummat hiukset, ja mulla on myös pidennykset. Ja ongelma on se, että värjäänkö hiuksia, kunnes ne kasvaa vielä vähän että  ois kivat. VAI annanko vaan haalistua, että saisin värjättyä vaaleammiksi?(otettu viime viikolla)

Ton pituset on mun omat hiukset! Ja toi on otettu muutama viikko sitten.. mutta näytän teille nyt ne vaaleen ruskeet ja blondit ni voitte sitten kertoa, mitkä on parhaat!

Siinä on noi vaaleanruskeat, ite tykkäsin noista tosi paljon :)

                                            

BLONDIT! Nää on siis kaikkien vanhimpia kuvia, viime kesältä tai kauempaa. 

MINKÄ VÄRISET ON PARHAAT?!

Ei stressiä kummosempaa

Mun pää on viime aikoina lyöny tyhjää, tai ei oo oikein tullu mitään ajatuksi. Varmaan siks ku stressaa viimisistä kokeista ja sit ku lähetää vähän yli viikon kuluttua sinne Lontooseen ni jännittää.

Vappu meni loistavasti. Oman kullan kanssa oleskelua, ruuan laittoa ja kännikuskina olemista. Ei siis moitteita :)
Mites teijän vappu? :)

Jos teil tulee jotain kysymyksiä mieleen tai jotain mitä haluutte kysellä musta/multa ni kyselkää täältä tai sit ihan tästä. ( Niiloltaki saa kysellä :) )

Hirvittävä vauva kuume!

Poden suurta vauva kuumetta. Haluisin jo niin paljon oman lapsen, josta voin huolehtia ja kasvattaa. Tietenkin tiedän, että EI ja EI tulis kuuloonkaa varsinkaan meidän perheessä. Ja haluan muutenkin pitää hauskaa nuorena ja näin, mutta houkutus on liian suuri. Omalla veljelläni on kohta kaksi vuotta täyttävä lapsi ja toinen syntyi 4vk sitten. Kun saan sen vauvan syliin, niin haluisin joka kerta että se on mun oma...

Mutta ois aika itsekästä synnyttää lapsi tähän maailman näin nuorena, mitä mä voisin sille tarjota. En varmaan sais asua kotona. En pystyis antaa sille vielä sellasta elämää kuin oikeasti haluisin! Liian karu totuus...

Itsekkyys

Millaisia te haluutte olla isona`? Millasena haluut että sut muistetaan?

Katseltiin, tossa yhden kaverini kanssa eilen titanic. Mä en ollut nähnyt sitä aikaisemmin, joten olin odottanut että nään sen. Näin omana mielipiteenä voin sanoo, että se oli tosi ihana mutta samalla todella kauhea!

Päivän aiheeseen...

Siitä elokuvasta mulla tuli ihan kauhee olo, kun vähän köyhemmät ihmiset jätettiin laivaan uppoomaan ja lopuks mereen jäätymään. Rikkaat oli niin itsekkäitä, että ei voinu ottaa muutamia ihmisiä kyytiin. Ja kuinka ne vaan pysty pelastaa oman hengen ja kattoo kuinka toiset kuolee vieressä. Eikä tehny mtn. Eliks ne jotka jäi henkii sit loppu elämän onnellisena, muistellen kuinka joku tuttu kasvo uppoo meree? 

Aattele, kuinka pienestä asiasta jollekkin voi jäädä hyvä mieli ja sen kautta muistaa, että millanen ihminen sä oot? Ei kai kukaan haluu olla sellanen katkera, vanha kärttynen mummo tai vaari. Ja just jos riitelee hirveesti ja niit ei sovi, ne kumminki painaa mieltä, ni miten voi koskaan olla täysin onnelinen? Eli olkaa sellasii millasena haluutte teidät joskus jonkun muistavan :)