PELKO... Joskus voi pelkää,( varsinki suhteen alussa,) että mitä jos mä joskus menetän mun rakkaan. Pelkästään sen ajattelu saa ainakin mut kylmille väreille.
SURU... Omalla rakkaallaan ei olisi kaikki hyvin niin voiko siinä sitten paljon iloita. Mulla ainakin ittellään tulee paha olooo (henkisesti), jos tiedän, että mun kullala ei oo kaikki hyvin, ja en voi tehdä asialle mitään. :/
ONNELLISUUS.. Joinan päivinä hymy on vain niin korvissa, että poskiin sattuun! Mulla pelkäästään kullan ajattelu saa mut onnelliseksi ja hymyn huulille :)
ÄRTYMYS...Pahempina päivinä mä ainakin itse saatan suuttua tosi herkästi, varsinkin jos toinen osapuoli huomaa, että en ole hyvällä päällä ja tahalleen vähän kiusoittelee.
HUOLI... Missä oma kulta on? Onko hänellä kaikki hyvin? Miks hän ei nyt vastaa puhelimeen?
RAKKAUS on jotenkin vaan niin suuri ja vahva tunne, että sitä ei voi pukee sanoiksi, se pitää tuntea!
 |
| Tässä minä ja mun kultani! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti