Ostos-tv ongelmana?

Onko teil ikinä ollu ongelmana, että näätte ostos-tv:;ssä jonkun kivan jutun ja teijän on ihan pakko saada se?

No mulla on! En tiiä miks uskon niihin hömppii, mut kun katon niitä, en keksi mitää mikä niissä vois olla vikana.
Oon ollu tänää kipeenä, ja kun oli tylsää päädyin kattoo tv-shoppii ja nyt mul on pakko mielle saada toi!

On se kumma, kun omaan kroppaa on suht. tyytyväinen ja kun kattoo tollasta paskaa ni tulee mielee kamalii ajatuksii. Miks mä oon tällänen, enkä tollanen? Mä vaan täs löhöön ja lihoon... Ja eikös se oo tärkeetä, että kelpaa tälläsenä kuin on, eikä sitä tarvii murehtii? Mulla on ollu tää ajatus mielessä, koska oma kulta kehuu mua :) ja se saa mut hyvälle tuulelle, kun tietää että kelpaa. Mut toi tyhmä ostos tv sotki mun ajatukset, ja taas menee aikaa ku voin hyväksyy itteni!! Ärsyttävää!

Olkaa ihmiset tyytyväisii itseenne, vaikka se on välilla hankalaa. Ne pienet virheet meissä, tekee vaan meistä niitä mitä ollaa, omia persoonia!

Täysillä?

Eletäänkö me täysillä? Otetaanko kaikki ilo irti tästä elämäst? Pieninki? Suru, antaa tulevaisuudessa voimaa? Se mikä ei tapa, vahvistaa?

Kysymyksii riittäis loputtomiin...

Itse  ajattelin tänään, että mitä turhaa kelaa kaikkii pikku asioita. Mut toisaalta nekin on tärkeitä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, jos niin tahtoo uskoo! Yllättäen, Demii lukiessani, taas oivalsin muutamia asioita.Mitä turhii kelaa miltä näytän, jos en kelpaa sellasena kuin olen, ni miks oon semmosten seuras. Ei niiden seuras voi olla itsensä. Se muuttaa persoonaa. (kokemusta on) Kaiken sen peilailu ajan vois käyttää paremmin :D esim. aamulla nukkuu pitempää, eikä tuntii tai puoltoista heräis laittautumaa, ketä varten? Oon kyllä miettinyt tätä asiaa ilman Demiiki.

Sit...

Voin sanoo, että mä sain tänää niin pienestä asiasta kun oman kullan hymy, itselleni niin onnellisen olon, että oisin vaikka voinut kuolla siihe. Onnellisena! Hymy jollekkin tuntemattomalle, voi suoda hyvän olon, jos vaikka on ollut huono päivä. Ei se hymy maksa mitään,
ni miks pitää olla niin myrtsi? Hymy parantaa oikeesti mieltä kummasti! :)

Mitä välii?

Mitä välii millanen ihminen on?
Kyllähän sillä on, me ollaan kaikki erilaisii ja se tuo tähän maailmaan värikykkyyttä!
Eikö ois tylsää, jos näkisit aina samalaisen ihmisen kadulla kuin itse olet, mun mielestä on ihanaa nähdä erilaisia persoonia. Se on rikkautta. Et varmaan halua tuntea miljoonaa samanlaista ihmistä, eikö?

Tänään puhuttii äidinkielen tunnilla tasa-arvoisuudesta, Minna Canth johti meidät siihen.
Sitten mä aloin kelaa, että mun mielestä Suomi ei oo vielä tavottanut vielä sitä, koska ihmiset arvostelee toisiaan ulkonäön perusteella. Tiedostan, että teen itsekkin sitä. Se on paha tapa, varmaa meille kaikille. Hyvä jos ei ole!
Toiseksi, vaikka naiset on yleisesti kouluttautunut paremmin kuin miehet, miksi he saavat huonompaa palkka? Esim. Terveyden-alalla, naisvallottanut ala, joo tosi tärkeetä duunii, ja huono palkka (lääkäreitä luukuunottamatta)

Sit mietin tätä, että mitä välii miten ihminen on seksuaalisesti suuntautunut? Tekeekö se ihmisestä huonomman? Älä väitä, että jumala ei oo luonu esim. miestä miehelle, jos et todella usko jumalaa! Homo-, lesbo-, biseksuaali, mutta silti ihminen ? Itselläni on monenlaisia ystäviä, eikä se oo muuttanut mua tai mun suhtautumista heihin

.

 Lukiessani Demii,  luin juttuu tytöstä, joka on masentunut. Samalla ajattelin, että ehkä tuol kadulla joittenkin kannattais miettii mitä ne huutelee ja kelle. Koska jos huutelee jollekki masentuneelle jotain typerää, kaikkihan voi loppuu siihen? Olisko kiva lukee lehdestä, että "tyttö" teki itse murhan ja siinä olis kasvot ja huomaat että se oli se "tyttö" jolle sä eilen huutelit rumia??

Hankalaa?

Ootteko koskaa huomannu, että jos haluu joskus suoda jollekulle hyvän mielen niin joku tyrii sen aina?

Mä huomasin sen taas tänää. Aamulla mun pikkusisko kiukutteli mulle yhestä asiasta ja veljeni oli tyytäväinen. 

Sit koulun jälkee mun piti heittää pikkuveli kotiin, mut en heittänytkää, kun ei se päässy samaan aikaan kuin minä. No otin sit mun siskon kyytii ku se oli kävelemässä kotiin päin. No sisko oli sit tyytyväinen ja kiltti koko iltapäivän mulle (joka ei oo normalii), mut veli oli niin raivoissaa. En mä veljelle ees luvannu ottaa sitä kyytii, mut joo on se vaan niin hankalaa olla mieliks. En mä yritä mielistellä, vaan tehdä muitten olon paremmaks. HANKALAA se on!

Ujous

Onks teistä suomalaiset liian ujoja?

Ollaan puhuttu viime aikoina enkun tunneilla millasina esim amerikkalaiset pitää suomalaisia.
Suomalaisista on semmonen kuva ulkomailla, että ollaa sisäänpäin suuntautuneita ja ujoja. Pidetään ihmisiä outoina, jos joku vieras hymyilee tai moikkaa tuntematta sua. Ite henkilökohtasesti oon aikalailla hymyilevää sorttia ja saatan hymyillä tuntemattomille ihan ajatattelematta että ne siitä ahdistuis. Musta se saa vaan paremmalle päälle, kun näkee että ihmiset silleen välittää toisistaan ja saa hyvälle tuulelle. Tietysti se on henkilökohtasta ahdistaako se?

Moni meijän luokkalainen sano niillä tunneilla, että olis just mukavaa jos jotkut vieraat vaan tulis juttelemaa. Ja vois ite mennä ihan rauhas höpisee muille, ettei tarvii ajatella että jos meen ni ehkä se ajattelee et mikä tota vaivaa?

Joo no ei siitä sen enempää. Lyhyesti vois sanoo että tää päivä on ollut pitkä ja tosi onnistunu! Ysienpäivää uus idea ja se on ihan loistava! Sitä vaan nyt toteuttamaa.

 

I waiting for you LONDON!

 

Noni eli siis meijän luokka on lähössä luokkaretkelle lontooseen! Äää jotenki en vaa jaksa odottaa ihan innoissaa, mut niin nyt asiaa. Eli tänään me suunniteltiin mitä me siellä lontoossa tehään.
Voin kyllä kertoo niistä myöhemmin, mutta mulla on muitaki ajatuksii noussu tässä vähän mielee

 

Kun oon nyt ollu tässä ysienpäivän suunnittelu jutussa mukana niin oon huomannu että tuun hyvin toimeen kaikkien kanssa. Ja oon aina tullu! Mutta ootteko koskaa huomannu, että kyllä ihminen vaa tulee toimee  kaikkien kanssa,vaikka ei tykkäis jostaan ihmisistä.(jos vaan haluu) Ite en tykänny jostaa noista tyypeistä ollenkaa, mutta siellä suunnittelussa kaikki sujuu niin hyvin. Kun taas sit käytäväl näkee jotkut niistä, ja mitä ne tekee saa mut taas aina vaan uudelleen raivon partaalle ja alan ajattelee niistä ehkä samalla tavalla kun ennen heidän tuntemista. Mut mä ainakin ite vähän ajattelen vielki samal tavalla niistä, kun aikasemmin, mut sit suunnittelus kun niitten kans on vaa pakko tehä töitä, niin kaikki sellaset ajatukset katoaa! Ihan kummallista....
Kuinka asiat voikaa olla niin monimutkasii ja ku alkaa funtsii monesta eri näkökulmasta niitä keksii satoja!

Kerron myöhemmin niistä Lontoon nähtävyyksistä, missä tullaa käymää :)

Uus potku persuksille!

Voisin ihan alkuu kirjotella mitä kaikkee tässä on nyt tulossa tänne! 

Lontoon matkan suunnittelua, luokan kanssa mennää luokkaretkelle!

Ysienpäivän suunnittelua! En voi viel kertoo kaikeee ;)

Laivamatkaa muruni kanssa :)

Ja ihan vain laatu aikaa :)